Select Page

Musiikkiteollisuus Suomessa

Musiikkiala on tuttu jokaiselle suomalaiselle, sillä ihmiset kuulevat niin uusimpia hittejä kuin vanhoja klassikoita lähes vaivihkaa esimerkiksi työmatkalla radiossa, työpaikalla ja kaupassa ostoksia tehdessä.

Monelle kuitenkin tulee yllätyksenä se, että ala on vielä lapsenkengissä verrattuna moneen muuhun maahan. Musiikkiteollisuuden kokonaisarvo Suomessa on lähemmäs miljardi euroa, kun taas viennin kokonaisosuus siitä on ainoastaan 40 miljoonaa euroa. Suunta on kuitenkin ylöspäin ja vienti on ollut kasvussa viime vuosina. Maamme on silti täysin lapsenkengissä verrattuna esimerkiksi naapurimaa Ruotsiin, joka on onnistunut luomaan musiikkiteollisuudesta merkittävän työllistäjän ja mallikkaan veronmaksajan.

Musiikkialan murros on ollut suuri

Suurin musiikkiteollisuuden muutos on tapahtunut kuluvan vuosiluvun aikana, jolloin digitaaliset suoratoistopalvelut ovat ajaneet perinteisen levymyynnin ahtaalle. Vuosituhannen alkupuoli oli vielä levymyynnin kulta-aikaa, sillä tuolloin perinteisiä CD-levyjä myytiin pitkälti yli 50 miljoonan euron edestä. Digitalisoitumisen myötä levymyynti on kääntynyt rajuun laskuun, jolle ei ole näkynyt loppua – äänitteiden myynnin arvo on nykyään arviolta 10 miljoonaa euroa. Tämä kehitys näkyy myös suomalaisessa elinkeinoelämässä, sillä esimerkiksi levykauppojen tulot ovat vähentyneet rajusti ja valitettavan moni niistä on joutunut sulkemaan ovensa.

Musiikkimyynnin lasku näkyy myös artistien ja levy-yhtiöiden kukkaroissa. Vaikka viimeisten vuosien aikana digitaalisen myynnin ja levymyynnin kokonaisarvo on lähtenyt hienoiseen kasvuun, on se edelleen kaukana huippuvuosista. Siinä, missä suosikkiartistit saivat ennen huomattavan osan tuotoistaan levymyynnistä, on sen merkitys kokonaisosuudesta laskenut.

Suoratoistopalvelut ovat luonnollisesti paikanneet aukkoja maksamalla artistikorvausta, mutta se on hurjimpien arvioiden mukaan ainoastaan 0,002 euroa kappaletta kohden. Soittokertoja vaaditaan siis luonnollisesti erittäin paljon, että korvaukset tuntuisivat palkkapusseissa. Tällaisiin soittomääriin yltävät ainoastaan kansainväliset maailmanluokan tähdet.

Keikkailu tuo suuren osan tuloista

Laskeneen levymyynnin takia musiikkiteollisuus on joutunut etsimään korvaavia tuloja muista kanavista ja keikkamyynti sekä myytävät oheistuotteet näyttelevät ansaintalogiikassa tärkeää roolia. Myös erilaiset markkinointikumppanuudet kartuttavat mukavasti artistien tilipussia.

Artisti saa korvauksen keikastaan yleensä joko kiinteänä korvauksena eli etukäteen sovittuna summana, joka maksetaan hänen tililleen keikkayleisön lukumäärästä huolimatta. Vaihtoehtoisesti hän voi saada komission, joka määräytyy myytyjen lippujen määrään. Tämä valinta onkin erityisesti tunnetuille nimille hyvä ratkaisu, sillä he saavat tuvan täyteen illasta riippumatta.

Lisäksi merkittävän tulonlähteen keikkapaikoilla muodostavat erilaiset oheistuotteiden myynnit. Niissä on lähes poikkeuksetta korkea kate, joka jakautuu yleensä myyjän ja artistin kesken. Laulajan nimellä tai logolla varustetut lippikset, t-paidat ja hupparit ovat fanien keskuudessa suosittua tavaraa, joka tekee kauppansa. Ihailijat voivatkin ostaa niitä huolettomin mielin, sillä he tietävät rahojen menevän illan esiintyjän hyväksi eikä esimerkiksi piraattiteollisuuteen.

Kykyjenetsintäohjelmat ovat muuttaneet toimintaympäristöä

Suomalaisen musiikkiteollisuuden yksi merkittävimmistä muutoksista on myös ollut kykyjenetsintäohjelmien tulo alalle. 2000-luvun alkupuolella lanseerattiin muun muassa Idols ja Popstars, jotka tarjosivat tavallisille kansalaisille täysin uudenlaisen väylän nousta koko Suomen tietoisuuteen. Entisaikaan tarvitsi tehdä demokappaleita, lähettää niitä eri yrityksiin ja toivoa, että joku levy-yhtiö tunnistaisi lahjakkuuden, tarvitsee nykyään ainoastaan kävellä kykyjenetsintäohjelman kuvauspaikalle ja odottaa esiintymisvuoroaan.

Vaikka joidenkin mielestä kykyjenetsintäohjelmat eivät tarjoa uskottavaa väylää musiikkiuran luomiselle, on se nostanut monien artistien uran uudelle tasolle. Harva muistaa, että koko kansan suosiota nauttiva Jenni Vartiainen aloitti alun perin musiikkiuransa Popstars-ohjelmassa luodussa Gimmel-bändissä vuonna 2002. Antti Tuisku ja Anna Abreu ovat sen sijaan nousseet koko kansan tietoisuuteen Idolsista – kuin myös kansainvälisessä huippusuosiossa paistatteleva Alma. Musiikkiala onkin siis tietyllä tapaa muuttunut inhimillisemmäksi, sillä nyt kenellä tahansa on helposti mahdollisuus kokeilla onneaan tosi-tv-ohjelmassa menestymisessä.